>> Paluu etusivulle

 MITÄ HERMORATAHIERONTA ON?    KOULUTUSTARJONTA    OPISTON HISTORIAA

 MIHIN VAIVOIHIN AUTTAA? HOIDON HISTORIAA


 

mihin vaivoihin hermoratahieronta auttaa?

allergiat

päänsärky

astma

rappeutumissairaudet

epilepsia / paniikkihäiriö

reuma

halvaantuminen ruoansulatushäiriöt

kilpirauhasen toimintahäiriöt

sydäntaudit

lapsettomuus

vatsavaivat

maksavaivat

vauvan koliikkivaivat

migreeni

määrittelemättömät kivut tai vaivat,

munuaistaudit    joita ns. koululääketiede ei ole voinut
niska-, hartia- ja selkäkivut    diagnosoida

Kertun tarina

Olin 30-vuotiaana jo aivan ”rapakuntoinen”. Kärsin kaikista mahdollisista vaivoista niska-, hartia-, käsi-, jalka- ja selkävaivoista. Myös migreeni haittasi elämääni. Olen 166cm pitkä ja painoin tuolloin enää 45kg, vaikka söin kuin ”hevonen”.  Hemoglobiini oli ”hyvä”, 165. Mikään ruoka ei oikein sopinut eikä myöskään sulanut enää suolistossa. Tuolloin aloin saamaan lieviä epilepsian ”poissaolo-kohtauksia".

Terveyskeskuslääkäri lähetti minut sairaalatutkimukseen epäillen kilpirauhasen liikatoimintaa. Mitään vikaa minussa eikä kilpirauhasessa kuitenkaan todettu olevan. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi avun hakemista vaivoihini koululääketieteen antamista hoidoista. Sain mm. hierontaa sekä venytysohjeita ison mapillisen. Lisäksi annettiin särky- ja kipulääkkeitä mitkä vaikuttivat niin voimakkaasti, että olin kuin humalatilassa. Jätinkin niiden syömisen, koska ne antoivat vain hetken helpotusta.

Vaivani etenivät noin kymmenen vuoden aikana niin pahoiksi että oikea jalkani lakkasi kokonaan toimimasta. Se turposi eräänä yönä jalkaterästään kuin ”limppu” ja oli aivan sinipunainen. Sen päälle ei enää voinut astua ollenkaan. Jalkaani alkoi myös paleltaa ja tunnoton kylmyys nousi jalkaterästä ylöspäin aina polveen asti. Olin aivan hermona ja ajattelin että nyt siihen jalkaan tulee kuolio! Jalkaani kyllä tutkittiin ja tutkittiin mutta mitään vikaa ei lääkäri jalastani vaan löytänyt.

Kävelinkin sitten kainalosauvojen varassa kaksi kuukautta. Lääkäri totesi, ettei ymmärrä mistä jalkavaivani johtuu ja antoi lähetteen osteopaatille. Hän käsitteli selkärankaani 15 hoitokertaa. Hoitojen aikana jalkaani alkoi tulla pikkuhiljaa tunto takaisin ja pystyin astumaan jälleen sen päälle. Itse tajusin tuolloin, että jalkavaivani johtuikin selästäni, eikä suinkaan jalastani! Kuntouduinkin silloin ”työkuntoiseksi”, en sen terveemmäksi. Jalkani jäi sellaiseksi, että se oli kuin ”jonkun toisen” jalka.

Haaveenani oli ollut jo pitkään ammatinvaihdos ja olinkin katsellut tarkkaan lehtien koulutusilmoitus palstoja. Eräänä päivänä silmiini osui ilmoitus Hermoratahieronnan peruskurssista Kuopiossa. (v.1991) Päätin ettei se ota jos ei annakaan jos menen katsomaan mitä hermoratahieronta on. Sitä päätöstä en ole koskaan katunut, päinvastoin! Olen nyt itse tehnyt hermoratahierontaa jo 16 vuotta, hyviä hoitotuloksia saaden!

Itselleni kävi niin, että saatuani Hermoratahierontaa jonkin aikaa, niin alkoivat ns. piilovaivat eli oman kehoni vanhat vaivat tulla esiin. Ensimmäisenä tuli se jalkavaivani takaisin ja menin taas kainalosauvojen kanssa – nyt kuitenkin vain kuukauden päivät – eli puolet lyhemmän ajan kuin neljä vuotta sitten. Tämän jälkeen jalkani tuli jo ”omantuntuiseksi”. Niitä kaikenlaisia piilovaivoja on sitten tullut ajan kanssa esille melkoisesti!

Säännöllisesti toistuvat hermoratahieronnan hoitokerrat vaikuttivat kehooni erittäin positiivisesti. Painoni nousi kilpirauhasen liikatoiminnan tasoittuessa, migreeni poistui. Sain syödä mitä mieli teki. Näkö, kuulo, maku- ja hajuaistit alkoivat toimia paljon paremmin. Tunto palasi oikeaan jalkaani ja tuolloin tunsin olevani selvästi paremmassa kunnossa kuin ikätoverini keskimääräisesti.

Hieronta piti kuntoani yllä monia vuosia ja siitä saan olla kiitollinen hermoratahieronnalle. Nyt 19 vuotta hermoratahierontaa tehneenä jään eläkkeelle ja jätän työni nuoremmille.
 

 

© Länsi-Suomen Hermoratahierojaopisto