|
allergiat |
päänsärky
|
|
astma |
rappeutumissairaudet
|
|
epilepsia / paniikkihäiriö |
reuma
|
halvaantuminen |
ruoansulatushäiriöt |
|
kilpirauhasen toimintahäiriöt |
sydäntaudit |
|
lapsettomuus |
vatsavaivat |
|
maksavaivat |
vauvan
koliikkivaivat |
|
migreeni |
määrittelemättömät kivut tai vaivat, |
munuaistaudit |
joita ns. koululääketiede ei ole voinut |
niska-,
hartia- ja selkäkivut |
diagnosoida |
Kertun tarina
Olin
30-vuotiaana jo aivan ”rapakuntoinen”. Kärsin kaikista mahdollisista vaivoista
niska-, hartia-, käsi-, jalka- ja selkävaivoista. Myös migreeni haittasi
elämääni. Olen 166cm pitkä ja painoin tuolloin enää 45kg, vaikka söin kuin
”hevonen”. Hemoglobiini oli ”hyvä”, 165. Mikään ruoka ei oikein sopinut
eikä myöskään sulanut enää suolistossa. Tuolloin aloin saamaan lieviä epilepsian
”poissaolo-kohtauksia".
Terveyskeskuslääkäri lähetti minut
sairaalatutkimukseen epäillen kilpirauhasen liikatoimintaa. Mitään vikaa minussa
eikä kilpirauhasessa kuitenkaan todettu olevan. Jatkoin kuitenkin sinnikkäästi
avun hakemista vaivoihini koululääketieteen antamista hoidoista. Sain mm.
hierontaa sekä venytysohjeita ison mapillisen. Lisäksi annettiin särky- ja
kipulääkkeitä mitkä vaikuttivat niin voimakkaasti, että olin kuin humalatilassa.
Jätinkin niiden syömisen, koska ne antoivat vain hetken helpotusta.
Vaivani etenivät noin kymmenen vuoden aikana niin
pahoiksi että oikea jalkani lakkasi kokonaan toimimasta. Se turposi eräänä yönä
jalkaterästään kuin ”limppu” ja oli aivan sinipunainen. Sen päälle ei enää
voinut astua ollenkaan. Jalkaani alkoi myös paleltaa ja tunnoton kylmyys nousi
jalkaterästä ylöspäin aina polveen asti. Olin aivan hermona ja ajattelin että
nyt siihen jalkaan tulee kuolio! Jalkaani kyllä tutkittiin ja tutkittiin mutta
mitään vikaa ei lääkäri jalastani vaan löytänyt.
Kävelinkin sitten kainalosauvojen varassa kaksi
kuukautta. Lääkäri totesi, ettei ymmärrä mistä jalkavaivani johtuu ja antoi
lähetteen osteopaatille. Hän käsitteli selkärankaani 15 hoitokertaa. Hoitojen
aikana jalkaani alkoi tulla pikkuhiljaa tunto takaisin ja pystyin astumaan
jälleen sen päälle. Itse tajusin tuolloin, että jalkavaivani johtuikin
selästäni, eikä suinkaan jalastani! Kuntouduinkin silloin ”työkuntoiseksi”, en
sen terveemmäksi. Jalkani jäi sellaiseksi, että se oli kuin ”jonkun toisen”
jalka.
Haaveenani oli ollut jo pitkään ammatinvaihdos ja
olinkin katsellut tarkkaan lehtien koulutusilmoitus palstoja. Eräänä päivänä
silmiini osui ilmoitus Hermoratahieronnan peruskurssista Kuopiossa. (v.1991)
Päätin ettei se ota jos ei annakaan jos menen katsomaan mitä hermoratahieronta
on. Sitä päätöstä en ole koskaan katunut, päinvastoin! Olen nyt itse tehnyt
hermoratahierontaa jo 16 vuotta, hyviä hoitotuloksia saaden!
Itselleni kävi niin, että saatuani
Hermoratahierontaa jonkin aikaa, niin alkoivat ns. piilovaivat eli oman kehoni
vanhat vaivat tulla esiin. Ensimmäisenä tuli se jalkavaivani takaisin ja menin
taas kainalosauvojen kanssa – nyt kuitenkin vain kuukauden päivät – eli puolet
lyhemmän ajan kuin neljä vuotta sitten. Tämän jälkeen jalkani tuli jo
”omantuntuiseksi”. Niitä kaikenlaisia piilovaivoja on sitten tullut ajan kanssa
esille melkoisesti!
Säännöllisesti toistuvat hermoratahieronnan hoitokerrat vaikuttivat kehooni
erittäin positiivisesti. Painoni nousi kilpirauhasen liikatoiminnan
tasoittuessa, migreeni poistui. Sain syödä mitä mieli teki. Näkö, kuulo, maku-
ja hajuaistit alkoivat toimia paljon paremmin. Tunto palasi oikeaan jalkaani ja
tuolloin tunsin olevani selvästi paremmassa kunnossa kuin ikätoverini
keskimääräisesti.
Hieronta piti kuntoani yllä monia vuosia ja siitä saan olla kiitollinen
hermoratahieronnalle. Nyt 19 vuotta hermoratahierontaa tehneenä jään eläkkeelle
ja jätän työni nuoremmille.
|